Kokoomuksen Tampereen aluejärjestö ry:n puheenjohtaja Harri Airaksinen ja Tampereen Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Leena Kostiainen Aamulehdessä 28.9.2011
Kuntauudistuksen pitää lähteä tarpeesta
Keskustelu kuntauudistuksesta käy kuumana täällä Tampereen seudullakin. Pormestari Timo P. Nieminen esitti (AL 21.9.2011) aivan oikein, että asiaa pitää selvittää. Tämäkin uudistus, aivan kuten kaikki uudistukset, pitää aloittaa kysymällä: Mitkä ovat ne ongelmat, joita halutaan ratkaista?
Tampereen seudun kunnilla on maankäyttöä, asumista ja liikennettä (MAL) koskeva aiesopimus valtion kanssa. Aiesopimuksessa on määritelty konkreettisia tavoitteita joukkoliikenneratkaisuista, asuntotuotannosta ja yhteisestä palveluverkosta. Se myös takaa suoran neuvotteluyhteyden maamme hallituksen kanssa seutumme strategisissa kehittämisasioissa. MAL-sopimuksen toteutumista arvioidaan ensi vuonna. Sen perusteella on hyvä tehdä analyysi, missä olemme onnistuneet ja missä emme. Kun toimenpiteet ja mahdolliset rakenneuudistukset perustuvat tarpeeseen, lähtökohta uudistuksille on hedelmällinen.
Jo tässä vaiheessa voidaan kuitenkin perustellusti todeta, että seutumme suurimmat haasteet ovat juuri yhdyskuntarakenteen kehittämisessä. Tampereen seutu on kehittymässä edelleen varsin hajanaisesti, kaavoitus noudattelee varsin perinteisesti kuntarajoja ja liikenteen osaltakin on kitkaa mm. eri kuntien välisissä joukkoliikenneyhteyksissä. Tampereen seudun tulevaisuuden kannalta juuri yhteisten maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien strategisten päätösten tekeminen hyvässä yhteistyössä ja yhteisiä tavoitteita ajatellen on seutuhallintomme suurin onnistumishaaste.
Eri seuduilla sijaitsevien kuntien tarpeet ovat kovin erilaiset. Siksi pitää huolellisesti kartoittaa tarpeet ja hyväksyä se, että kaikille eivät sovi samanlaiset ratkaisut. Ministeri Henna Virkkunen vieraili viime viikolla Tampereella ja saikin varmasti paljon hyviä aineksia pohdintaan Tampereen seudulle sopivista ratkaisuista. Kuntaihmisiä pitää nyt kuunnella. Sitä osaamista, näkemystä ja kokemusta ei kannata jättää hyödyntämättä ennen lopullisia ratkaisuja.
Kokoomus lähtee palvelujen kehittämisessäkin siitä, että palvelut räätälöidään asiakkaan tarpeen mukaan. Toivottavasti eri kunnille ja kaupunkiseuduille räätälöidään nyt juuri niille sopivat ratkaisut. Tasa-arvo ei ole sitä, että kaikille tehdään samanlainen malli. Tasa-arvo on sitä, että kaikki saavat omiin tarpeisiinsa vastaavan mallin.
Lähidemokratiasta pitää huolehtia. Ihmisellä pitää olla tunne, että pystyy halutessaan vaikuttamaan asioihin. Jos suurempiin kuntayksiköihin uudistusten myötä päädytään, on mielestämme kehitettävä aitoa kunnanosahallintoa, jolla on todellista päätöksentekovaltaa lähipalvelujen, kuten koulujen ja päivähoidon järjestämisestä. Vaikka suhtaudummekin lähtökohtaisesti myönteisesti ajatukseen uudesta suurkunnasta, emme usko yksin senkään avulla ratkaistavan terveydenhuoltomme rahoitushaasteita. Tarvitaan valtiovallan ryhdikkäitä ja ennakkoluulottomia toimenpiteitä terveydenhuollon monikanavaisen rahoitusjärjestelmän yksinkertaistamiseksi, jotta varmistetaan hyvinvointipalvelujen saatavuus ja laatu erilaisissa kunnissa.
Tilanteita ja aikaa on osattava tulkita ja on kyettävä tekemään ratkaisuja etukenossa. Tällainen seutukuntamme tulevaisuuden parhaaksi koituva ratkaisu on päätös kuntayhteistyön saattamisesta uudelle tasolle. Siihen kuuluu osaltaan myös selvitys mahdollisesta uudesta suurkunnasta.
Kaupunginvaltuutettu Harri Airaksinen
Harri Airaksisen Aamulehden Vierailija -kirjoitus 3.5.2012
Kuluvalla valtuustokaudella on useilla päätöksillä edistetty kestävää taloutta kaupungissamme. Kestävällä taloudella tarkoitan energiatehokasta ja ekologisesti kestävää julkisten palvelujen järjestämistä ja liiketoimintaa. Koko teema voidaan jopa kiteyttää sanapariin ”enemmän vähemmällä”.
Tampereen kaupunki on lähtenyt innokkaasti mukaan älykkään liikenteen testausalueen rakentamiseen osaksi kaupungin liikenneverkkoa. Hankkeessa on mukana EU-kumppaneita ja mm. VTT. Tampere tarjoaa liikenteellisesti haastavan koeympäristön, jossa tienkäyttäjien ja infrastruktuurin välistä viestintää voidaan kehittää. Kokeissa voidaan tulkita esimerkiksi sääolojen vaikutuksia autoihin sekä kuljettajiin. Näistä kokemuksista on hyötyä esimerkiksi Rantaväylän tunnelin turvatekniikkaa ajatellen. Älykkäällä liikenteellä on monia myönteisiä vaikutuksia liikenneturvallisuuteen ja polttoainetalouteen.
Joukkoliikenteellä on merkittävä rooli. Siitä on tehtävä houkuttelevaa. Katuratikalla on mahdollisuus houkutella kokonaan uudentyyppisiä asiakasryhmiä, sillä voi olla merkittävä kestävää taloutta edistävä vaikutus kaupungissamme. Yksityisautoilulla tulee jatkossakin olemaan vahva käyttäjäjoukko. Tähän on luotava kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja, niiden ei tule olla yksityisautoilua vaikeuttavia, vaan liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta parantavia. Siksi paljon keskustelua aiheuttanut Rantaväylän tunneli on kannatettava ja kestävää liikennöintiä tukeva ratkaisu.
Kaavoituksessa on tehty monia yhdyskuntarakennetta eheyttäviä ja liikkumisen tarvetta vähentäviä ratkaisuja, keskustan ja Tammelan täydennysrakentamishankkeet ovat hyviä esimerkkejä. Seutumme yhdyskuntarakenne ei kuitenkaan ole riittävän ekotehokas. Siksi myös tästä näkökulmasta keskustelu kuntarakenteesta on perusteltua. Kuntarajojen madaltuminen ja jopa katoaminen edistää yhtenäistä kaavoitusta sekä voi parantaa palvelujen ja työpaikkojen sijoittumista vähentäen liikkumisen tarvetta.
Kaavoituksen laatua ja eri ratkaisujen vaikutusten ennakointia voidaan tehostaa ottamalla käyttöön tietotekniikkaa ja sen mahdollistamaa mallintamista sekä simulointia kaavoituksessa ja aluesuunnittelussa. Laadukas, terveellinen ja ekologisesti kestävä ympäristö on kaupungillemme vetovoimatekijä, johon kannattaa panostaa.
Ehkäpä merkittävin energiansäästökohde ovat kaupungin hallitsemat tilat. Niiden käyttöä on jo tehostettu. Lisäksi osana ECO2-ohjelmaa on linjattu tavoitteet kaupungin tilojen energiatehokkuuden parantamiseksi. Uudisrakentamisen uudet määräykset edellyttävätkin energiatehokkuutta. Suurin haaste onkin julkisten rakennusten, kuten koulujen päiväkotien, terveyskeskusten ja virastojen energiatehokkuuden parantamisessa saneerausten yhteydessä.
Kestävä talous perustuu ennen muuta omille henkilökohtaisille ratkaisuillemme. Siksi kaupungin luomat kannusteet energiatehokkaiden rakentamisen ratkaisujen edistämiseksi esimerkiksi Vuoreksen alennettujen tonttivuokrien ja myyntihintojen muodossa ovat hieno avaus.
Kaupungin hankinnoissa on ennakkoluulottomasti painotettava kestävän talouden mukaisia tuotanto- ja toimintatapoja. Palveluntarjoajilta voidaan perustellusti edellyttää koko palvelun tai tuotteen tuotantoprosessin kattavaa kestävää tuotantotapaa. On osoitettu, että julkisen sektorin tekemät hankintapäätökset edistävät tuotekehitystä erittäin tehokkaasti. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää logistiikkaan ja kuljetuksiin. Kaupungin logistiikkatoiminnoissa on tehty jo hyvää työtä välivarastoinnin vähentämiseksi.
Aina kun puhutaan taloudesta, on mietittävä uuden liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen luomisen mahdollisuuksia. Tampereella on jo takavuosina selvitetty ympäristöliiketoimintaa edistävän kehittämisohjelman menestymismahdollisuuksia aikaisempien elinkeino-ohjelmien eTampereen ja BioneXtin tapaan. Noiden taustaselvitysten perusteella toimialalla ei tuolloin ollut nähtävissä riittävää liiketoimintapotentiaalia. Nykytaloudessa kestävä kehitys ja sen edistäminen ohjaavat kuitenkin jo lähes kaikkea liiketoimintaa. Tamperelaisittain vahvoja osaamisalueita ovat esimerkiksi älykkäät liikkuvat työkoneet, työstökoneet, elektroniikka, materiaaliteknologia ja vahva suunnittelutoimiala. Kestävä talous on syytä ottaa vahvasti mukaan osaksi uutta Avoin Tampere –kehittämisohjelmaa ja hyödyntää sen tarjoamat kehittämisinstrumentit elinkeinotoiminnan uudistamiseksi ja kokonaan uuden kestävään talouteen perustuvan liiketoiminnan luomiseksi.
Harri Airaksinen Kokoomuksen vappujuhlassa 2012
Saamme juhlia porvarillista vappua historiallisten vaalien jälkeen. Sanoin näin vuosi sitten ja saan sanoa uudelleen myös tänä vuonna. Reilu vuosi sitten kokoomuksesta tuli johtava eduskunta- ja pääministeripuolue. Tänä vuonna Sauli Niinistö valittiin tasavallan presidentiksi.
Nämä saamamme tuenosoitukset kertovat vahvasti siitä, että kokoomuksen tapaan hoitaa yhteisiä asioitamme vastuullisesti ja pitkäjänteisesti luotetaan. Puhumme niistä asioista, jotka meille kaikille ovat sujuvan arjen ja hyvän elämän varmistamiseksi tärkeitä. Linjamme hyvinvointipalvelujen uudistajana ja eurooppalaisen Suomen puolesta on osoittautunut oikeaksi ja kestäväksi sekä saanut suomalaisten tuen.
Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee käyttövoimaa
Tänään juhlimme suomalaisen työn päivää. Kuitenkin, kun kuuntelee tänään iltauutisista koostetta päivän poliittisista puheista, tietää jo etukäteen, että niissä vaaditaan lisää etuuksia eri ryhmille ja paheksutaan, että joku on rohjennut esittää säästämistä. Säästäväisyys on kuitenkin perinteinen suomalainen hyve. Varsin harva on kiinnostunut siitä, kuinka rahoitamme hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja julkisen rakentamisen. Vastaushan on sinänsä hyvin yksinkertainen: Se tapahtuu suomalaisella työllä.
Työ ei kuitenkaan synny itsestään. Sen synnyttämiseen tarvitaan yrittäjyyttä, pääomia, liikenneyhteyksiä, toimitiloja, osaavaa ja koulutettua työvoimaa sekä tietysti ostovoimaiset markkinat. Tampereen seutu kuuluu sekä Suomen että myös kansainvälisen talouden ja hyvinvoinnin mittareilla menestyjiin. Olemme selättäneet teollisen rakennemuutoksen ja taantumat. Vaikka näytöt ovatkin hyvät, ei pelkällä historialla pärjätä tulevaisuudessa. Meidän on panostettava vahvasti uuden yritystoiminnan kehittämiseen ja kaupunkimme vetovoiman kasvattamiseen. Samalla ja paljolti samoilla keinoilla varmistamme tasapainoisen sosiaalisen kehityksen eli ehkäisemme työttömyyttä ja syrjäytymistä. lue koko puhe...
Harri Airaksinen
Kaupunginvaltuutettu, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen ja Tampereen Ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja.
Järjestötyössä hän on Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön puheenjohtaja.
![]() |
Airaksinen haluaa kuntalaisille kustannuksista tietoutta
Harri Airaksinen on tehnyt valtuustoaloitteen julkisten palvelujen todellisten kustannusten ilmaisemiseksi palvelujen käyttäjille asiakasmaksujen laskutuksen yhteydessä. Airaksinen toteaa, että tamperelaiset saavat verovarojen vastineeksi laadukkaita ja monipuolisia hyvinvointipalveluja. Harvalla kuitenkaan on käsitystä siitä, millaiset palvelujen todelliset tuotantokustannukset ovat. Kaupungin järjestämiä hyvinvointipalveluja ei aina osata arvostaa ja lisäksi esiintyy kritiikkiä siitä, että maksetuille verorahoille ei saa todellista vastinetta.
Aloitteesta on annettu kaksi virkamieslausuntoa, joista toisessa kerrotaan ikäihmisten palveluissa siirryttävän Airaksisen ehdottamaan käytäntöön ensi vuonna. Toinen lausunto katsoo, ette kustannusmainita aiheuttaa sekaannusta asiakkaissa ja ehdottaa asian tiedottamista muilla tavoin. Valtuusto päättää asiasta 15.9.2010.
Harri Airaksinen nykyisistä työtehtävistään: "Toimin VTT:n Palvelut ja logistiikka -asiakastoimialan johdossa. Asiakkaitamme ovat mm. liikenne- ja logistiikka-alan, kaupan, ja teollisuuden yritykset sekä julkinen sektori, kuten ministeriöt ja kaupungit. Nousevana sektorina on hyvinvointi- ja terveysala. Lisäksi vetovastuulleni kuuluvat myös kiinteistöt ja rakentaminen -asiakastoimiala. Kansainvälisistä toiminnoista vastuulleni kuuluu VTT:n Pietarin toimisto."


